1.12.2012

Kontsert eesti muusikast


Mikäli varsinaiseen raamattuuni, Eesti vinüüliplaatide diskograafia 1954–20102 (Eesti rahvusraamatikogu 2011) on uskomista, on tämä 10-tuumainen kokoelma-LP Konsert eesti muusikast (Ligo/Melodija Д-3468-9, 1956) järjestyksessään neljäs ilmestynyt neuvostoaikainen virolaisen populaarimusiikin vinyylilevytys. 
A-puolen avaus menee kuitenkin klassiselle puolelle: Miina Härman (1864–1951) säveltämä ja Anna Haavan (1864–1957) sanoittama Kui sa tuled, too mul' lilli on varsin kaunis ja harmoninen RAM:in (Eesti NSV Riiklik Akadeemiline Meeskoor) vokaalikvartetin esitys. Tästä linkistä joku hassu tuoreehko koulujuttu. Biisiä seuraa saman lauluyhtyeen kansanlaulu, varsinainen virolainen standardi Vändra polka, josta on tehty myöhemmin useita sovituksia ja levytyksiä. Tästä linkistä esimerkiksi Veikko Ahvenaisen versio. Samaa kansanlaululinjaa jatkaa Virulaste tants – edelleenkin saman kvartetin esityksenä, standardi sekin. Sitten on vuorossa Georg Ots (1920–1975), joka esittää ensin Valter Ojakäärin (s. 1923) säveltämän ja kirjailija Adolf Rammon (1922–1998) sanoittaman kauniin iskelmän Laula talle. Sitä seuraa Otsin pirtsakka laulelma Vedurid, jonka on säveltänyt klassisista sävellyksistään tunnettu Jaan Koha (1929–1993) ja sanoittanut runoilija Kalju Kangur (1925–1989). A-puolen päättää railakas mutta auttamattoman tylsän joutavanpäiväinen instrumentaalibiisi, jota ei edes mainita etiketissä, joten säveltäjästä minulla ei ole hajuakaan.

Anna Haava ja vanha visiittikortti.

B-puolen aloittaa klassisen musiikin kansallisromantikkona tunnetun Edgar Arron (1911–1978) kansanrunoon säveltämä Lähme kiigele, jonka esittää Eesti Raadio segakoor. Seuraavakin biisi Kaera-Jaan on virolaista kansanmusiikkia, täsEesti Raadio estraadiorgesterin instrumentaaliversiona. Tästä linkistä tuoreehko tanssiryhmä Sõleken esitys.

Edgar Arro.

Mutta sitten mennään taas enemmän iskelmän puolelle: Ojakäärin säveltämä ja A. Meeritsin (?) sekä Heldur Karmon (1927–1997) sanoittama Mängi pillimees – vähän kansanlaulumainen tosin sekin. Samaa voi sanoa Otsin seuraavasta hevosmaisesta biisistä Heinaveol (tästä linkistä), jonka Ots levytti myöhemmin myös Suomessa. Sävelmä on Ülo Raudmäen (1923–1990) ja sanat Aksel Pajupuun (1926–2009). Sitten on vuorossa Eesti Raadio naisvokaalansambel johtajanaan Jüri Variste (1907–1989): Lahkumisvalss (Harri Otsa (1926–2001) ja Heldur Karmo) on viehättävän vanhaa valssahtelua – ei toki sen kummempaa. Sama lauluyhtye päättää levyn A. Neggon (?) säveltämän ja sanoittaman Teekonnalaulin rivakalla rytmillä. 
Taustoja levyllä soittaa Rostislav Merkulovin (1912–1978) johtama Eesti Raadio estraadiorkester, virolaisen viihdemusiikin perusbändi. 
Levy on siis aikamoinen sekasotku klassista, kansanmusiikkia ja iskelmää, eikä mitään erityisiä kohokohtia ole. Intohimoiselle Otsin harrastajalle on kuitenkin tarjolla neljä kohtuullisen varhaista biisiä.
 

Levy ilmestyi alun perin Riiassa Ligo-merkin alla (Melodija aloitti vasta myöhemmin), mutta minun löytämässäni kappaleessa on jo Melodijan etiketit ja standardipussi, joten kyse on myöhemmästä painoksesta.


 

Ei kommentteja: