Mobile

Mobile (1978–84) oli Viron valtiollisen filharmoniaorkesterin alaisuudessa toiminut iskelmä- ja popyhtye, jota johti laulaja Ahti Nurmis (1947–2003). Mobile säesti 1970-luvulla myös kahta varsin menestynyttä naispuolista iskelmälaulajaa, Anne Veskiä (s. 1956) Marju Länikiä (s. 1957). Levystudioon bändi ei juurikaan pääässyt, sillä tämä 7-tuumainen EP Mobile (Melodija C62 21027 002, 1984) on bändin ainoa omalla nimellä julkaistu levy. Muut harvat levytykset ovat erilaisilla kokoelmilla olevia yksittäisiä Nurmisin, Veskin ja Länikin taustabändinä soitettuja kappaleita.

A-puolen aloittaa Nurmisin laulama melko svengaava cover, hollantilaisen suositun bluesyhtyeen Livin' Bluesin – kuka muistaa? – vuoden 1977 hitti Shylina (tästä linkistä). Mieleen tulee – ainakin etäisesti – Kirka bändeineen samalta ajalta. Anne Veski laulaa puolestaan oman tyhjänpäiväisen hittinsä Ootan sind (tästä linkistä), jonka on säveltänyt Suomessakin tuttu venäläinen hittinikkari Arno Babadžanjan (1921–1983). B-puolella bändi kuulostaa jopa funkahtavalta, mikä lienee lähinnä basistin släppäämisen ansiota. Troika on virolaisen kevyen musiikin suurnimen Kustas Kikerpuun (1937–2008) käsialaa. Vaikka Kikerpuu onkin muun muassa virolaisen jazzin klassikko, ei se muuta sitä tosiseikkaa, että kappale järkyttävän huono. Solistina toimiva Nurmis kuulostaa George Clintonin bändin eteen eteen eksyneeltä Matilta tai Tepolta. Päätösraita on sekin aika yllättävä: ihan kelvosti svengaava instrumentaali Kvartett on nimittäin ruotsalaisen kitaralegenda Janne Schafferin (s. 1945) käsialaa.

Kaikkineen siis varsin hassu levy. On siinä kyllä tragiikkaakin, kun ilmeisen suosittu bändi saa tehdä urallaan vain yhden EP:n, jonka kappaleet on levytetty viiden vuoden aikana vuosina 1979–83.

Nurmisin nekrologissa Õhtulehdessä kerrotaan, että paluu lavoille oli jo suunnitteilla, kun sitten laulaja kuolikin yllättäen sydänkohtaukseen 56-vuotiaana. Vanhaa bändiä ei kuitenkaan olisi saatu kasaan, sillä basisti Margus Orav (?–1985) hukkui keikan jälkeisellä uintiretkellä Balatoniin – tuossa vaiheessa hän soitti jo Tõnis Mägin bändissä Muusik Seif. Trumpetisti Vello Roomet (?) kuoli puolestaan vuosituhannen vaihteessa. Heidän lisäkseen bändissä soittivat kitaristi Elmu Värk (s. 1956), kosketinsoittaja Mati Vaarmann (s. 1952) ja rumpali Mikk Targo (s. 1959) – kaikki sittemmin varsin kovia alan nimiä. Mobilesta kehittyikin yksi Viron klassikkorockbändeistä, Muusik Seif.

Jos ei levyn kookojalla ollut ihan paras päivänsä, ei kannen suunnittelijalla, Tarton taidekoulusta vuonna 1971 valmistuneella graafisena suunnittelijana ja lavastaja toimineella Arvo Siplanellakaan (s. 1944) ole myöskään tainnut olla sellainen. Levy on silkkaa campia sekä sisältä että ulkoa.