29.12.2009

Eesti Raadio meesvokaalansambel




Eesti Raadio meesvokaalansambel (tunnetaan yleisemmin nimellä Eesti Raadio meesansambel) oli jo 1950-luvulla varsin suosittu lauluyhtye, mutta levyllä sitä ei neuvostoaikana juurikaan julkaistu. Moskovassa ilmestyi yksi savikiekko (Jahimeeste laul / Laul reinuvaderist, 196?) ja Melodijan Tallinnan studiolla äänitettin 7-tuumainen EP (33D–00014635–6, 196?), jossa on viisi kappaletta. Itse yhtyeestä ja sen kokoonpanosta en ole juurikaan löytänyt tietoja, mutta sen johtaja Heino Pedusaar (s. 1931) on sitäkin legendaarisempi hahmo. Pedusaar kertoo eräässä haastattelussaan esimerkiksi siitä, kuinka hän rakensi Viron ensimmäisen magnetofonin. Pedusaar on kirjoittanut lukuisia kirjoja tekniikasta ja radiotoiminnasta sekä kääntänyt tietokirjallisuutta. Hänen laaja tuotantonsa  kertoo itse asiassa aivan häkellyttävästä intohimosta ja ahkeruudesta. Äänilevyn harrastajat tuntevat Pedusaaren hänen "raamatustaan" Eesti heliplaatide koondkataloog 1901–1939 I  (Ilo 1998), jossa luetteloidaan pedanttisesti kaikki Viron ensimmäisen tasavallan aikaiset äänilevyt.
Lauluyhtyeen taustalla soittaa Hans Hindperen (s. 1928) johtama instrumentaaliyhtye Variola, jolta ilmestyi neuvostoaikana myös omalla nimellä yksi savikiekko ja yksi EP. Hindpere on sekä  pianisti että klassisen koulutuksen saanut säveltäjä mutta myös armoitetu jazzmies, joka kertoo seikkaperäisesti musiikillisista vaiheistaan 70-vuotipäivähaastattelussaan. Häntä on nimitetty jopa "Viron viihdemusiikin isäksi".
Eikä näistä miehistä turhaan legendoja tullut. Levyn kappaleet soivat pehmeän jazz-sävyisesti ja tunnelma on kauttaaltaan tyylikäs. Avausraita Peagi saabun tagasi su juurde on Saarenmaan valssista kuuluisan, nuorena viinaan kuolleen Raimond Valgren (1913–1949) käsialaa ja ehkä levyn hienoin kappale. Jos siitä pitää, kannattaa alkaa etsiä myös suomalaista versiota, jonka Kai Lind (s. 1937) levytti singlensä Pettymys (1968) B-puolelle nimellä Kohta saavun luoksesi. Horst Reipsch (s. 1925) (Kitarrid öös) oli yksi Itä-Saksan harvoista lahjoista jazzille, kun taas J. Abratovski (Lõbus pootsman) lienee venäläinen – jollei sitten salanimi, koska hänestä ei löydy minkäänlaisia tietoja. Säveltäjä Juhan Zeiger (1897–1969) (Või või võtaks naise) on sen sijaan tunnettu myös kansanmusiikin tuntijana, ja levyn viides kappale onkin kansanmusiikkia, latvialainen kansanlaulu Tüdrukud mind pilkasid, jonka on virontanut Uno Kreen  (1928–1996).
Kaikkineen levy on hauskaa ja hyväntuulista kuunneltavaa – joskin samalla vähän harmitonta.
PS. Eesti Raadio on muuten nykyään nimeltään Eesti Rahvusringhääling (ERR).


Levy ilmestyi Melodijan standardikansilla, jonka kuviointi on varsin jazzahtavaa. Suunnittelijasta minulla ei ole tietoa. Takakannesta voisi tietysti yrittää päätellä, että kyse on latvialaisesta kansitaiteesta, jollei se sitten ole yleisliittolaista tuotantoa Moskovasta tai Leningradista. Melodijan Tallinnan studio toimi joka tapauksessa Riian äänilevytehtaan alaisuudessa.




Ei kommentteja: